Mitä yhteistä on luomuviljelyllä ja satamien viemäröinnillä?

Tämä artikkeli on kolmas Puhdas Itämeri -artikkelisarjassa. Espoon Meripelastajat julkaisee useamman artikkelin aiheesta vuoden 2015 aikana. Kaikki artikkelit löytyvät ”Puhdas Itämeri” kategorian alta. Tämän artikkelin kirjoitti Helsingin kaupungin Itämerihaasteen koordinaattori Lotta Ruokanen.

Helsingin ja Turun kaupungit ovat pitäneet vesiensuojelua ja Itämeri-työn tekemistä strategisen tason kilpailukykytekijänä jo lähes vuosikymmenen. Kaupunginjohtajien aloitteesta käynnistettiin 2007 Itämerihaaste ja sen osana yhteinen Itämeri-toimenpideohjelma, jota molemmissa kaupungeissa on toteuttanut laaja toimialojen kirjo kaupunkisuunnittelusta satamiin ja opetushallinnosta pelastuslaitoksiin. Samalla alettiin haastaa mukaan muita kuntia, yrityksiä, yhdistyksiä, oppilaitoksia ja alueellisia toimijoita sekä Suomesta että muista Itämeren maista. Tällä hetkellä Itämerihaasteen kumppaniverkostossa on mukana yli 220 organisaatiota, jotka toteuttavat omia vesiensuojelutoimiaan. Aktiivisuudella ja yhteistyöllä tavoitellaan puhdasta, tuottavaa ja yhteistä Itämerta.

Yhteistyö on voimaa! Kuva: Laura Isomäki
Yhdessä rakennamme Itämerelle paremman tulevaisuuden! Kuva: Laura Isomäki

Aloitekaupungit itse toteuttavat järjestyksessä toista, 75-kohtaista Itämeri-toimenpideohjelmaansa 2014-2018, jossa on edustettuina Itämerihaasteen tavoin nyt viisi teemaa: Kirkkaat rannikkovedet (rehevöitymisen torjunta), hyvinvoiva meriluonto (haitallisten aineiden, roskaantumisen ja melun vähentäminen), puhdas ja turvallinen vesiliikenne (laivaliikenne, veneily ja öljyriskien torjunta), suunnitelmallinen vesialueiden käyttö (merialueiden toimintojen koordinointi, vedenalaisen luonnon tuntemus) sekä aktiivinen Itämeri-kansalaisuus (palvelutoiminta, verkostoyhteistyö, tietoisuuden ja toimijuuden lisääminen, opetus- ja tiedotustoiminta). Laivaliikenteeseen ja maanviljelyyn liittyvät toimenpiteet ovat konkreettisia esimerkkejä sitä, mitä kunnat Suomessa voivat tehdä oman toimintakenttänsä puitteissa kuormituksensa vähentämiseksi sekä lähivesiensä tilan parantamiseksi – ja samalla näyttää hyvää esimerkkiä muille satama- ja maatalousalan toimijoille.

Laivaliikenteen kuormitusta vähentävä iso parannus Helsingissä ja Turussa on vuodesta 2008 alkaen ollut, että satamissa satunnaisesti vierailevilta kansainvälisiltä risteilyaluksilta ei ole peritty erillistä jätevesimaksua, vaan kunnalliset satama ja vesilaitos ovat sopineet näiden kustannusten jaosta. Samalla varustamoille on kerrottu Itämeren herkkyydestä ja erityispiirteistä verrattuna esimerkiksi Atlanttiin ja kannustettu jättämään laivojen jätevedet satamassa viemäriin. Helsingin sataman kautta Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle johdettujen laivajätevesien määrä moninkertaistuikin muutamassa vuodessa. Vuosittain yli 250 risteilyalusta vierailee Helsingissä tuoden kukin kaupunkiin tuhansia turisteja, joten kyse on merkittävästä asiasta, jossa mereen joutuvan kuormituksen vähentäminen ja kaupungin vetovoimaisuus matkailukohteena kietoutuvat tiiviisti toisiinsa.

Satunnaisilta kansainvälisiltä risteilyaluksilta ei ole peritty erillistä jätevesimaksua vuoden 2008 jälkeen. Kuva: Matti Tirri/Helsingin kaupungin kuvapankki
Kansainvälisiltä risteilyaluksilta ei ole peritty erillistä jätevesimaksua vuoden 2008 jälkeen. Kuva: Matti Tirri/Helsingin kaupungin kuvapankki

Kaikki Turun kaupungin pellot, esimerkiksi Ruissalossa, ovat luomuviljelyn piirissä. Helsingin kaupungin pelloilla Haltialassa ja Tuomarinkylässä ei ole käytetty teollisia fosforilannoitteita seitsemään vuoteen, osaa pelloista viljellään suorakylvömenetelmällä sekä ylläpidetään mahdollisimman suurta talviaikaista kasvipeitteisyyttä. On ehkä yllättävää, että näin suuret kaupungit voivat olla aktiivisia vesiensuojelijoita myös maataloudessa; kunnat ovat kuitenkin suuria maanomistajia ja itse viljeltyjen peltojen lisäksi tiukennettuja vesiensuojeluehtoja on myös kaupunkien vuokrapeltosopimuksissa.

Laaja teema Helsingin ja Turun nykyisessä Itämeri-toimenpideohjelmassa on toteuttaa aiemmin laadittuja hulevesiohjelmia lisäämällä selvästi sade- ja sulamisvesien luonnonmukaista käsittelyä kaavoituksen ja rakentamisen yhteydessä. Myös yhteistyötä Itämerihaasteen kumppaniverkostossakin mukana olevien yliopistojen ja vesiensuojeluyhdistysten kanssa on tiivistetty ja valmisteltu erillishankkeita esimerkiksi merialueiden mikroroskaantumistilanteen selvittämiseen ja Aurajoen sekä Vantaanjoen valuma-alueen haja-asutuksen ja maatalouden kuormituksen vähentämiseen liittyen. Itämerihaasteen alkuvuosina perustetut Helsingin kaupungin Itämeren suojelun ekonomian lahjoitusprofessuuri Helsingin yliopistolle sekä Turun kaupungin Saaristomeren Suojelurahasto jatkavat myös toimintaansa.

Kaikki Turun pellot esimerkiksi Ruissalossa ovat luomuviljelyn piirissä. Kuva: Lotta Ruokanen
Kaikki Turun kaupungin viljelemät pellot, esimerkiksi Ruissalossa, ovat luomuviljelyssä. Kuva: Lotta Ruokanen

Tämän kaiken taustalla ja lisäksi Helsinki ja Turku tukevat Itämerihaasteen kumppaniverkostoa sekä Suomessa että ulkomailla jäsenten vesiensuojelutoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa, tarjoavat kohtaamisia ja kokemustenvaihtoa sekä valmistelevat ja toteuttavat yhteisiä kehityshankkeita esimerkiksi EU-rahoitusohjelmiin. Tiedätkö, onko asuinkuntasi aktiviinen vesiensuojelija? Tarvitsisiko työnantajasi tai harrastusporukkasi tukea tai ideoita Itämeren suojeluun osallistumiseksi? Kutsun työpaikkasi ja harrastusseurasi mukaan Itämerihaasteeseen!

Lisätietoja: www.itamerihaaste.net