Kesä 2014: kaksi merta

Tämä artikkeli on ensimmäinen Puhdas Itämeri -artikkelisarjassa. Espoon Meripelastajat julkaisee useamman artikkelin aiheesta vuoden 2015 aikana. Kaikki artikkelit löytyvät ”Puhdas Itämeri” kategorian alta. Tämän artikkelin kirjoitti John Nurmisen Säätiön Tuula Putkinen. Kuvat ovat vapaaehtoisten meripelastajien ottamia.

Viime kesänä rikottiin ennätyksiä – hyvässä ja pahassa. Idässä eli Suomenlahdella koettiin ennätyskirkkaat vedet, kun taas Hangon länsipuolella velloivat kilometrien pituiset sinilevälautat. Pääsyynä lännen katastrofiin oli Itämeren pääaltaan syvänteisiin ajan kuluessa kerääntynyt suuri fosforivaranto, jonka alkuvuoden talvimyrskyt sysäsivät liikkeelle. Sinilevät tarvitsevat fosforia kasvaakseen ja toisena tekijänä sinileväkukintoja kiihdyttää lämpö. Lämmin heinäkuu aiheutti sitten sinilevien räjähdysmäisen leviämisen Saaristo- ja Ahvenanmerellä.

2015-02-19_12-39-47
Saaristomeren tila on joinakin kesinä ollut suorastaan karmiva. (Kuva Mikael Albrecht)

 

Pietarin jätevesiremontti ja Kingiseppin fosforivuotojen tukkiminen tepsivät

Poikkeuksellisen pitkä kuuma kesä oli todellinen happotesti Suomenlahden tilalle. Vedet kuitenkin pysyivät kirkkaana. Kaksi yksittäistä toimenpidettä ovat vaikuttaneet kaikkein eniten Suomenlahden ennätyskirkkaaseen tilaan: Pietarin jätevesien tehostettu ravinteidenpoisto sekä Kingiseppin jätekipsivuoren fosforipäästöjen loppuminen.

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) mukaan heinä-elokuun keskimääräiset levien määrää kuvaavat klorofylliarvot olivat Suomenlahden itäisimmillä havaintopaikoilla 2000-luvun alimmalla tasolla.

John Nurmisen Säätiöllä oli merkittävä rooli sekä Pietarin jätevesiremontissa että Kingiseppin fosforivuotojen tukkimisessa. Pietarissa se toteutti yhdessä vesilaitoksen kanssa kemiallisen fosforinpoiston kaupungin kolmella suurimmalla jätevedenpuhdistamolla. Kingiseppissä säätiö aloitti yhteistyön Fosforit-lannoitetehtaan kanssa heti vuodon tultua ilmi. Nyt on näytetty toteen, että konkreettisilla toimenpiteillä saadaan myös konkreettisia tuloksia.

Kotkan edustalla vesi oli kirkasta kesällä 2014
Kotkan edustalla vesi oli kirkasta kesällä 2014. (Kuva Tero Markkula)

 

Työtä riittää vielä

Tehokkain ja nopein toimenpide Itämeren pääaltaan tilan parantamiseksi – ja sitä kautta myös Saaristomeren tilan parantamiseksi – on leikata suurimpien yksittäisten kuormittajien päästöjä Puolassa, Baltian maissa, Kaliningradissa ja Valko-Venäjällä. Ihmekonsteja ei ole, mutta tämä kesä näytti, että jo meidän elinaikanamme on mahdollista saavuttaa näkyvä muutos meren tilassa.

Entä sitten Suomenlahti, onko sen tila nyt pysyvästi hyvä?

Suomenlahdellekaan ei voida tuudittautua siihen, että tämän kesän hyvä levätilanne säilyisi. SYKE varoittaa, että Suomenlahden kehitys ei jatkossa välttämättä etene suoraviivaisesti parempaan suuntaan. Happitilanteeseen ja fosforipitoisuuksiin vaikuttaa keskeisesti Itämeren pääaltaan syväveden ajoittainen virtaaminen pitkälle Suomenlahden itäosiin asti. Pintakerroksiin sekoittuessaan hapettomilta pohjilta vapautunut fosfori voi nostaa rehevyystasoa merkittävästikin.

Oleellista on, että Suomenlahti ei voi puhdistua kokonaan ennen kuin koko Itämeri puhdistuu.

Ekenäs Sjöräddare varoitti uimareita viime heinäkuun lopulla Tammisaaren saaristossa olevasta isosta sinilevälautasta.
Ekenäs Sjöräddare varoitti uimareita viime heinäkuun lopulla Tammisaaren saaristossa olevasta isosta sinilevälautasta. (Kuva Andreas Hindrén)

 

Puhdas Itämeri on vuoden 2015 Meripelastustaitokilpailuiden teema. Espoon Meripelastajat haluavat tuoda kisojen yhteydessä esiin tietoutta Itämeren tilasta. Tieto ovat jakamassa mm. Espoon kaupunki ja John Nurmisen Säätiö.